​

​

Stii

 

Missä Stii?

Hänen jälkensä loppuvat rannalle,

asemalle ja katujen kulmille.

Siellä Stii.

 

Missä Stii?

Hänen jälkensä kulkevat kasvoilta

sormenpäihin ja vaeltavat iholla.

Siellä Stii.

 

Hän selkääsi nimensä kirjoitti.

Hänen kätensä sinua piteli.

Siellä Stii.

 

Yhtäkkiä kuin kartalta putoaisit,

kuin löytäisi et koordinaattejasi.

Maailma litistyy silmissäsi

ja nyt sillä on reunat,

nyt huomaat sen reunat.

Nyt Stii ja ne vanhimmat ystäväsi

ei enää kuulu sun elämääsi.

Hän on jo entinen rakkautesi.

Etkä hänestä kuulla

saa enää koskaan.

 

Missä siis?

Hänen jälkensä jatkuvat toisaalla.

Hän piirtää nimeään muualla.

Siellä Stii.

 

Hän on jo muuttunut muistoksesi.

Aurinko jättänyt seuraksesi

yksin kuun.

 

Yhtäkkiä kuin kartalta putoaisit,

kuin löytäisi et koordinaattejasi.

Maailma litistyy silmissäsi

ja nyt sillä on reunat.

Nyt Stii ja ne vanhimmat ystäväsi

ei enää kuulu sun elämääsi.

Hän on jo entinen rakkautesi.

Etkä hänestä kuulla

saa enää koskaan.

 

 

 

 

Nukkekauppiaan uni

 

Ovenvartijalta pitää kysyä.

Vastauksia saa eri kielellä.

Selän takana on porraskäytävä,

se on kiivettävä.

 

Nukkekauppias on nähnyt kaiken unessa.

Suuressa vaarassa saatamme olla.

 

Rakkaus asuu huoneistossa

jonka ovi avataan

ja jonne ei saa talon sääntöjen mukaan

nukkea kuljettaa, ei.

 

Nukkekauppias on nähnyt kaiken unessa.

Suuressa vaarassa saatamme olla.

 

On tuuli verhoja käynyt heiluttamaan.

On tuuli tarttunut alttiin puvun helmaan.

 

Nukkekauppias on nähnyt kaiken unessa.

Suuressa vaarassa saatamme olla.

 

Hän on nähnyt hallitsijain tuolit,

kivitalot ja ihmisten kuoret,

miten ne haihtuvat utuna, utuna ilmaan.

 

 

 

 

He rakensivat kaupungin

 

Lapset saivat nimensä suvun

tai Raamatun nimien mukaan.

Kylän lehmät pidettiin hyvin

kunnes ne täytyi lopettaa.

 

Niin lähdettiin liikkeelle.

 

Kasvatettiin uudet juuret,

luotettiin elementteihin.

Odotettiin palkkapäivää,

katsottiin tehtaan piippuihin.

 

Savu kerääntyi pilveksi.

 

Ja siten he rakensivat kaupungin

asvalttisen.

Ja siten he muuttivat huoneisiin

lukollisiin.

 

Innostuttiin sähkövirrasta,

huolehdittiin automaateista.

Kirkkomaalta ja valokuvista

tavattiin unohtuneita.

 

Savu kerääntyi pilveksi.          

 

Ja siten he rakensivat kaupungin

asvalttisen.

Ja siten he muuttivat huoneisiin

lukollisiin.

 

Heidän olivat nostokurjet jotka ylsivät taivaisiin.

Heitä lämmittivät putket jotka kulkivat maan alla.

He olivat keskiluokka ja he löysivät paikkansa kartalta.

Ylimmästä kerroksesta näkyi pelto, aava ja metsä.

Teidän edestänne annettu.

 

 

 

 

Jalopeura ja leijona

 

Kummankin on oltava

täyttä ymmärrystä vailla.

Kummankin on oltava

syyntakeettomassa tilassa.

 

Näyttelijät näytelmässä.

 

Kumpikin on vuorollaan

saaliina ja saalistaa vuorollaan.

Iskee, kun haistaa.

Puree kaulaa, maistaa lihaa.

 

Näyttelijät näytelmässä.

 

Ollaan jalopeuraa ja leijonaa.

Ollaan kesäyön unelmaa.

Ollaan tragiikkaa ja komiikkaa,

riisuuntunutta romantiikkaa.

 

Kuka antaa tassua?

Kuka parhaillaan on itse teossa?

Kuka laittaa ansan,

arvaamattoman ja lujan?

 

Näyttelijät näytelmässä.

 

Ollaan jalopeuraa ja leijonaa.

Ollaan kesäyön unelmaa.

Ollaan tragiikkaa ja komiikkaa,

riisuuntunutta romantiikkaa.

 

 

 

 

7. lokakuuta

 

Mitä teit kun kuulit uutisen?

Olin tullut ulkoa

ja juuri avannut matkaradion.

 

Oli heti selvää että en

kuullut väärin sillä

sitä tavallaan tiesi odottaa.

 

Sitten taisin vain istua paikallani

ja olla hiljaa.

 

Ajattelin kyllä Moskovaa

mutta kai enemmän sitä maata

josta hän tahtoi kirjoittaa.

 

Ja jostain syystä muistin että maa

on niitä joiden kautta linnut

lentää matkallaan, muuttaessaan.

 

Ja muistin myös sotilaat, sotilaspojat

ja äidit.

 

7. lokakuuta ja

miten lähellä

onkaan Tshetshenia.

 

Seuraavina aamuina

käänsin lehden sivuja ja

tunsin ilmassa kuin siiveniskuja.

 

Historia muutti kulkuaan

ja jäi havisemaan.

Tämä muistetaan.

 

7. lokakuuta ja

miten lähellä

onkaan Tshetshenia.

 

Jospa nämä rohkeat naiset

saisivat elää.

 

7. lokakuuta ja

miten lähellä

onkaan Tshetshenia.

 

7. lokakuuta ja

 

hänen nimensä oli Politkovskaja.

 

 

 

 

Siivet on vahaa

          

Suosionosoituksia.

Uustodellisuuksia.

Aika kuluu tehtaassa.

Ratas pyörii vauhdilla.

Hyvin tanssii hyvä tanssija.

 

Taivaassa on muovimaa.

Kilpailu on huumaavaa.

Hymy tuntuu aidolta.

Väkivalta on kaunista.

Uljas uusi maailma.

 

Mutta siivet on vahaa.

Ja niin kuuma on aurinko.

Se polttaa jo.

Tulee myöhäistä auttaa.

Nähdään siivetön olento.

Päättyy lento.

 

Nykyaikainen kohtalo

on olla tuotenumero.

Tietokone on virus,

robottilasten sairaus:

adhd, adsl.    

 

Ja ne siivet on vahaa.

Ja niin kuuma on aurinko.

Se polttaa jo.

Tulee myöhäistä auttaa.

Nähdään siivetön olento.

Päättyy lento.

 

(Voi sua Ikaros.

Kova pääs onkos?)

 

 

 

 

Manna

 

Kerjäläiset ovat kiusallisia.

Kerjäläiset ohitetaan matkalla.

Kiireisesti, huomaamattoman kiireisesti.

 

Tavaratalossa Manna on paratiisissa.

Aneilla saa maistaa viikunaa.

Jumalan turvakamera

pitää karkotetut loitolla

aarreaitasta.

 

Ilmassa on parfyymikaasua.

Teurastajat pukeutuvat huolella.

Suut pyyhitään kuvioituun lautasliinaan.

 

Tavaratalossa Manna on paratiisissa.

Aneilla saa maistaa viikunaa.

Jumalan turvakamera

pitää syrjäytetyt loitolla

aarreaitasta.

 

 

 

 

Ruusunnuppu

 

Onneton löytää jyrkänteen.

Majakanvartija hyräilee

ja nousee veneeseen.

Yleisö kutsutaan paikoilleen.

Tapahtuman jälkeen se on

liikuttunut, jotenkin tyytyväinen.

 

Vaiva loppunut on.

Jälkeesi löydetään ruusunnuppu.

Vaiva loppunut on.

Taitettu varsi on.

 

Löysin viimeinkin jyrkänteen.

Kuuntelin meren ääntä,

katsoin länteen, katsoin pohjoiseen.

Kumarsin ja pois kääntyen

otin tuulen huminasta kiinni.

Olinko onnellinen?

 

Vaiva loppunut on.

Jälkeesi löydetään ruusunnuppu.

Vaiva loppunut on.

Taitettu varsi on.

 

Vaiva loppunut on.

Jälkeesi löydetään ruusunnuppu.

 

Kun olin kuollut, minusta tehtiin

viidentoista sekunnin kuvapatsas.

 

Vaiva loppunut on.

Jälkeesi löydetään ruusunnuppu.

Vaiva loppunut on.

Taitettu varsi on.

 

 

 

 

Sairaanhoitajat

 

Tuu tuu, on yö.

Tuu tuu, jo mee

kaislasaareen.

Mee, mee.

Näe unta jossa olet jo

vanha mies

ja puiden alla istuskelet.

 

Tuu tuu, nyt voi nukkuu.

Sairaanhoitajat ovat valveilla

aamuun asti, tuu tuu.

Sairaanhoitajat ovat valveilla.

 

Tuu tuu, on yö.

Tuu tuu, nyt mee

kaislasaareen.

Mee, mee.

Näe unta jossa et enää

tiedä siitä kipeästä

etkä pelkää.

 

Tuu tuu, nyt voi nukkuu.

Sairaanhoitajat ovat valveilla

aamuun asti, tuu tuu.

Sairaanhoitajat ovat valveilla

aamuun.

 

 

 

 

Missä varjo valon saa

 

Minua vie aavelaiva

horisontin tuolle puolelle.

Kuvittele kuinka matka

päättyy onnellisten saarille.

 

Siellä missä et ole enää valveilla

muttet vielä nukukaan

missä valo tapaa varjon

ja varjo valon saa

me kohtaamme

siellä.

 

Minua vei tähdenlento.

Saavuin avaruuden lävitse

silmiesi maailmoihin.

Päästit minut kotitähdelle.

 

Siellä missä et ole enää valveilla

muttet vielä nukukaan

missä valo tapaa varjon

ja varjo valon saa

me kohtaamme

siellä.

 

Siellä missä et ole enää valveilla

muttet vielä nukukaan.

Puk ja muut henkilöt:

Jussi Ojajärvi – laulu, kitara, basso, nokkahuilu, koskettimet ja softainstrumentit, loopit ja äänimaisemat 

Kari (Johnny) Lounela – kitara 

Aki Kultala – rummut

Elina Niiranen – taustalaulu

Aino Holma – viulu, taustalaulu (5)

Elina Honkonen – sello

​

Jani Viitanen, Jussi ja Johnny äänittivät ja miksasivat, Jussi tuotti. Tapahtumapaikkoina studiot Headline, Mehiläis- ja Smith syksystä 2006 syksyyn 2008. Minerva Pappi (Finnvox) masteroi.

​

Sanoitukset ja sävellykset Ojajärvi. Sovitukset Ojajärvi–Lounela–Kultala– Niiranen, paitsi 7 ja 10 Ojajärvi–Lounela–Kultala sekä 1 ja 5 Ojajärvi–Lounela.  

​

Albumilla on käytetty seuraavia Creative Commons -lisensoituja sampleja ja looppeja osoitteesta www.freesound.org: 

17825_pushtobreak_Wind4, 17339_milo_bright_wind, 34302_mapleleaf_shortwave_layered, 7085_Freed_VARIA93,  3983_plagasul_gemido, 38152_JCambs1990_Ethnic_BDRUM, 21432_daveincamas_May_18_1980_Mt._St._Helens_Eruption_From_140_Miles_Away

​

Kuu- ja tähtivalokuvat Janne Viinanen, muut valokuvat Katja Muttilainen. 

Layout ja grafiikka Timo Tervakangas (Popster).

​

Erityiskiitos Janille desimaalien liikuttelusta, Minervalle Vauxhall & I:sta sekä Ainolle ja Elinalle 159 jousiotosta. Kiitos myös Janne, Katja, Timo, kolme Jukkaa, Zade ja lähellä olleet.

​

Wood Productions.

​

​

”Hyvää yötä, hyvää yötä! Kätten pauketta nyt vaan! Puk hän pysyy sanassaan.”