​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

​

Räjähdykset & romanssit

 

Hyvää iltaa. Tulin kunnostamaan vastaanottimenne, te hälytitte.

Täytyy laittaa taas satelliitti toimimaan ja pois ne hälyäänet.

 

Kaikki nauttii räjähdyksistä ja romansseista.

 

Toimintamme päämääränä on mitä parhain suhde asiakaskuntiin.

Virityksen jälkeen huomionne kiintyy hallittuihin kuvakulmiin.

 

Kaikki nauttii räjähdyksistä ja romansseista.

 

      "Ihmisten hukkaanheitetty rakkaus heille tehtävään vääryyteen

      on suurempi voima kuin vallanpitäjien oveluus."

 

Kaikki nauttii räjähdyksistä ja romansseista.

 

 

 

 

Halajava

 

Menen nukkuun, mut jäänkin hereille.

Yritän nähdä oven lävitse.

En pysty levähtämään, aikaa viettämään.

Tänään.

 

Menen yksin, meen kirkonkylälle.

Menen punaisten muistomerkille.

Mä oon haavoilla, kun olet muualla.

Tänään.

 

Minä halajan sun palaavan.

Kun lehdet ei maadu lainkaan.

Kun aallot ei saavu rantaan.

Ja kun sade jää roikkuun ilmaan.

 

Menen lukkoon ihmisten joukossa.

Yritän, mutta sotken lankoja.

En pysty ymmärtämään, mitään käsittelemään.

Tänään.

 

Menen hukkaan, ja olen pihalla.

Etsin sinua joka paikasta.

Etsin ullakolta. Etsin kirjoista.

Tänään.

 

Minä halajan sun palaavan.

Kun lehdet ei maadu lainkaan.

Kun aallot ei saavu rantaan.

Ja kun sade jää roikkuun ilmaan.

 

 

 

 

Kesän viimeinen perhonen

 

Sä ja mä kuin helteen jälkeinen

dramaattinen ukkonen.

Jollain tavoin niin surullinen

se edellinen tapaaminen.

 

Aivan kuin kesän viimeinen perhonen,

joka on jo kaukana.

Aivan kuin kesän viimeinen perhonen.

 

Tahtoisin olla kaipaamatta

hukattuja vuodenaikoja.

Niin, todellakin surullinen

se edellinen tapaaminen.

 

Aivan kuin kesän viimeinen perhonen,

joka on jo kaukana.

Aivan kuin kesän viimeinen perhonen.

 

 

 

 

Katukivien alla on rantahiekkaa

 

Hän uskoo vallankumoukseen. Hän uskoo katukiveen.

Hampurilaisravintola on rahan ruumiillistuma.

Ja siinä hän on oikeassa. Vasemmalta nouskoon kapina.

 

Vaan ketä auttaa rikkoa FuckDonald'sin ikkunoita?

Siten nostaa kansantuotetta, ja voi muuttaa uutiskatsausta.

Ja aina on seurauksena lasinsirpaleiden raivoa.

 

Tuolla katukivien alla on rantahiekkaa.

 

Vallankumous on tulossa. Se tulee avojaloilla.

Näetkö sen tässä valossa? Se on jo kaupunkien kaduilla.

 

Tuolla katukivien alla on rantahiekkaa.

 

 

 

 

Kanarialintu

 

Meidän kanarialintu on

tuupertunut

mutta isä on

ottanut sen videoon

ja äiti sanoo

että kyllä

meillä ilmaakin on.

 

Koneissa tasainen rytmi on.

Meidän koneissa tasainen rytmi on.

Tälleen ilmaakin on.

 

 

 

 

Timanttisydän

 

Älä lähetä itseäsi hänen luokseen.

Hän ei ole vastaanottaja.

Älä yritä turhaan nähdä hänen lävitseen.

Hän elää peilitalossa.

 

Ja hänen timanttisydämensä on sellainen,

joka on jo särkynyt kertaalleen,

eikä sitä sydäntä kyllä enää särjetä.

 

Oikeastaan olet kiintynyt vähämieliseen,

etkä sinä häntä kiinnosta.

Miksi tahdotkaan tänä yönä hänen omakseen.

Hän vain tekee ruumiita.

 

Ja hänen timanttisydämensä on sellainen,

joka on jo särkynyt kertaalleen.

Voiko sitä sydäntä mikään enää särkeä?

 

 

 

 

Kadonnut manner

 

Atlantiksesta kertoo jokainen tarina.

Se on vanha kaupunkilegenda.

Ja ulapalla on aina kertoja,

jossain Aleksandrian edustalla.

 

Vailla maata jalkojen alla.

 

Ennen lähtöä vielä yksi asia:

meillä oli jotain aarteen kaltaista.

Tulen sinut etsimään siltäkin mantereelta.

Sinulle kuiskaan maailman paloista.

 

Laulan maasta jalkojen alla.

 

Toivoisin, että olisi vielä mahdollista

saada takaisin se, mikä hukkui.

Ja jos vain etsin... ehkä löydänkin

veden alle kadonneen mantereen.

 

Hiljentymässä on jo murhenäytelmä,

ja valon maata on nyt meren pimeä.

Eikä kadotettu kauhistu hukkuneita,

vaan nukkuu heidän talojensa pihoilla.

 

Vailla maata jalkojen alla.

 

Toivoisin, että olisi vielä mahdollista

saada takaisin, se mikä hukkui.

Ja jos vain etsin... ehkä löydänkin

veden alle kadonneen mantereen.

 

 

 

 

Rakkauden nälkä

 

Me, joiden eteen laitettiin kuva ja samalla kamera.

Joilla on siitä lähtien kymppi vartalontarkkailussa.

Joiden sormet on työnnetty kurkkuun.

Jotka menevät leikkauksiin.

Tai joiden syntymämerkit peittyvät puuteriin.

 

Viekö mikään rakkauden nälkää?

Kun itseäänkin jo pelkää, mikään ei vie rakkauden nälkää.

 

Ja me suurisaappaiset pojat, joille ilmestyi madonna.

Joille tulee vimmattu halu saada kuudestilaukeava.

Jotka ovat mies-joka-kulkee-iäti-levottomasti.

Ja joiden sielut jäävät niin yksinäisiksi.

 

Viekö mikään rakkauden nälkää?

Kun itseäänkin jo pelkää, mikään ei vie rakkauden nälkää.

 

Tämän sukupolven lapset, jotka syövät hienosti.

Tämä sukupolvi, joka kasvoi kiiltokuviksi.

 

Mikään ei vie rakkauden nälkää.

Kun itseäänkin jo pelkää, viekö mikään rakkauden nälkää?

 

 

 

 

Taivaankorjaaja

 

Näenkö horisontissa mustia aukkoja?

Jos näen, jaksanko uskoa,

että tulossa on jotain valoisaa?

 

Osaanko perustellusti kertoa, miksi

ja miten vielä on toivoa?

Vai pitääkö odottaa taivaankorjaajaa?

Tahdonko nähdä ihmeen?

 

Tule, taivaankorjaaja!

Minä tarvitsen sinua, ja sinä minua.

Pian, taivaankorjaaja!

Sinun täytyisi toimia!

Minä yritän muistuttaa sinua.

 

Ei, mä en haluu puhua mistään positiivisuudesta.

Se on aivan onnetonta:

"just do it" -tennareissa juoksuhiekassa.

Mä haluun todella ihmeen.

 

Tule, taivaankorjaaja!

Minä tarvitsen sinua, ja sinä minua.

Pian, taivaankorjaaja!

Sinun täytyisi toimia!

Minä yritän muistuttaa sinua.

 

 

 

 

Meidän jälkeemme vedenpaisumus

 

Me myymme mitä tahansa

isoäideistä muistoihin ja arkunnauloihin.

Me teemme juuri Sinusta

mielettömän viileän, lopulta jääkylmän.

 

Ethän tahdo jäädä yksin, kaikesta paitsi ja yksin?

 

Me viemme Sinut mainoksiin,

virtuaalimaailmaan ja virtapiireihin.

Ja me olemme perheesi, ja me välitämme.

Meissä kapitalismi on valmis. Vihdoinkin!

 

Ja ilman meitä jäät yksin, kaikesta paitsi ja yksin.

 

Meidän jälkeemme on vain autius.

Meidän jälkeemme vedenpaisumus.

 

      Ja kun manner alkaa kadota, kukaan ei pelasta viattomia.

      Kukaan ei valista kasvojaan niille, joilta tulva vie kaiken.

      Kukaan ei suo kenellekään ilmaista asuinsijaa ylängöltä.

      Kukaan ei tuhoa länsimaissa rakennettua konetta, jonka tehtävä

      on lyödä pelastusveneen reunaan takertuneet sormet poikki.

      Eikä kukaan jää tietämään, että orkesteri soitti loppuun asti

      tanssimusiikkia ja hymnejä uppoavassa laivassa.

 

 

 

 

Eläimet

 

Mistähän sä oot kotoisin...

Sä tuot mun mieleen meren syvänteen.

Sä oot salavihkaisin.

Ja tiedän että sinun kaltaisees vajoaisin.

 

Oot samaan aikaan kaukana,

ja lähellä, lähellä minua.

Et taida luottaa sanoihin.

Mutta tuollaiseen hiljaisuuteen minä jäisin.

 

Tiedätkö jotakin toisesta maailmasta,

toisenlaisesta?

 

Huvittelet kuin merten eläimet.

Ja minä unohdan hengittää.

 

Niin olet kaunis, vaeltaja.

Sä täriset vasten mun ihoa.

Kuuletko valaan laulua?

Kuuletko valaan laulua...

Minä kuulen.

 

Tiedätkö jotakin toisesta maailmasta?

Onko sellaista?

 

Huvittelet kuin merten eläimet.

Ja minä unohdan hengittää.

 

Kun menet pois, tuut takaisin.

Ja kun et tuu, olet mennyt vapauteen.

KADONNUT MANNER (2004)

​

Räjähdykset & romanssit

Halajava

Kesän viimeinen perhonen Katukivien alla on rantahiekkaa

Kanarialintu

Timanttisydän 

Kadonnut manner

Rakkauden nälkä

Taivaankorjaaja

Meidän jälkeemme vedenpaisumus

Eläimet

​

​

​

Lataa mp3-tiedostopaketti 

ilmaiseksi: 

https://dl.orangedox.com/1BXzv9Lr7O7zJj16GW/Puk_Kadonnut_manner.zip

​

Kuuntele: 

Spotify

Youtube

​

CD

Puk:

Jussi Ojajärvi – laulu, kitara, koskettimet & kojeet

Kari (Johnny) Lounela – kitara, koskettimet & kojeet, kongi, rytmimuna, huuliharppu, laulu

Elina Niiranen – basso, laulu

Aki Kultala – rummut, tamburiini

​

Muut henkilöt:

Aino Holma – viulu (3, 7)

Elina Honkonen – sello (1, 3, 7, 8, 11)

Mikko Vanhasalo – klarinetti (5), saksofoni (10)

Tuomas Erikson – vetopasuuna (10)

Juho Kaitajärvi – piano (4)

Ville Leinonen – laulu (2, 4), taputusapu (9)

Jani Viitanen – rytmiluupit (1, 2, 11)

Jossain valaat lauloivat.

​

Kaikki vierailijat osallistuivat osuuksiensa sovittamiseen, muutoin musiikin sovitti Puk.

​

Sanoitukset ja sävellykset Jussi Ojajärvi. "Katukivien alla on rantahiekkaa" -säkeen kirjoitti seinään anonyymi runoilija Pariisissa vuonna 1968. Sitaatti kappaleessa Räjähdykset & romanssit on Theodor W. Adornon ja Max Horkheimerin esseestä The Culture Industry: Enlightenment as Mass Deception. 

​

Jani Viitanen ja Johnny äänittivät, Jani miksasi, Johnny ja Jussi tuottivat; tapahtumapaikkoina Headline ja Mehiläisstudio vuosina 2001–2004. 

Mika Jussila (Finnvox) masteroi.

​

Valokuvat otti Janne Viinanen. 

Kuvia ja kansia suunnittelivat Janne, Jussi, Johnny ynnä Mirka Vedenjuoksu; Merja Vedenjuoksu avusti suunnittelussa ja teki lipun. 

Jukka Savolainen (Pica Industrius) vastasi kansien taitosta ja lopullisesta ulkoasusta.

​

www.woodproductions.fi

​

Kiitos kaikille vieraileville muusikoille, Janille, Jannelle, Jukka Savolaiselle ja muille levyä toteuttamassa olleille; Timo Esaiakselle, Mikko Enqvistille ja silloiselle videoporukalle; Jukka Saariselle, Zadelle, Mesille ja muulle Woodin väelle.

​

​

         "Hyvää yötä, hyvää yötä! Kätten pauketta 

nyt vaan! Puk hän pysyy sanassaan."